ASAmuseo_1000px_valk

Museo-INFO

ASAradiomuseon tarina

Kymen Sanomat 22.7.2017 |  Pekka Kimpanpää kirjoitti juttun, joka kiteyttää ASAmuseon tarinan hienosti.

Radion tuoksu vei mennessään
Asa Laine lumoutui lapsena putkiradion virittämisestä. Elinikäinen harrastus on kasvanut museon mittoihin. Kyltti oviaukon yläpuolella kertoo oleellisen: ”Asaton oleskelu kielletty”.

Tavastilassa sijaitseva Asaradiomuseo on tiettävästi ainoa laatuaan. Suomessa on muitakin radiomuseoita, mutta tähän taloon pääsevät vain Asa Radio Oy:n valmistamat tuotteet. Radioita, televisioita, levysoittimia ja rekvisiittaa aikakaudelta, jolloin Nokia tarkoitti kumijalkinetta.

  • Täällä on esillä merkittävä osa suomalaista radion ja television valmistuksen historiaa, kertoo museota esittelevä Asa Laine

Nimi ei ole sattuma. Mies vaihtoi etunimensä muutama vuosi sitten vastaamaan elinikäistä harrastustaan.

Museon varhaisimmat radiot ovat 1920-luvulta. Viimeisen Asa-tuotteen syntymävuodeksi mainitaan 1980. Laineen mukaan laitteet ovat päätyneet museoon ”milloin mistäkin”. Lahjoituksia otetaan edelleen vastaan. Kunhan niissä lukee Asa tai joku muu yhtiön tuotemerkki.

  • Täällä laitteet saavat pysyvän kodin. Niitä ei myydä eteenpäin, Laine vakuuttaa.

ASA Radio Oy oli turkulaisen Arvo Sakreliuksen perustama yritys, joka toimi vuosina 1927-1979. Asa oli ajan tasalla. Yleisradio aloitti radiolähetykset 1926 ja jo seuraavana vuonna Sakrelius perusti oman radioliikkeen. Ensimmäinen matkaradiokin ehti markkinoille 1939.

Siviilien lisäksi sotavoimat oppivat tuntemaan Asan. Museossa on nähtävillä esimerkiksi kenttäradio joka alun perin valmistettiin Helsingin vuoden 1940 olympialaisia varten. Toinen maailmansota siirsi kisoja 12 vuodella ja urheiluradiot siirtyivät rintamalle.

Sotavuosina Asan lähes koko tuotanto meni armeijan käyttöön.

Asa oli myös ensimmäisiä suomalaisia television valmistajia 1950-luvulla. Ensimmäinen Asa-televisio näki päivänvalon ennen kuin Yleisradio aloitti säännölliset tv-lähetykset. Tavastilasta löytyy myös vaikkapa 60-luvun kaappitelevisioita tai Samuli Sauran suunnittelema avaruusajan muovikuorinen, trumpettijalan varassa pyörivä Asa Futura.

Asan lisäksi Suomessa kuvaputkitelevisioita puski markkinoille parhaimmillaan kuusi muuta tehdasta. Sinivalkoinen tuotanto päättyi Turun tv-tehtaan konkurssiin 2005.

Tavastilan museon puhelinnumero päättyy numeroihin 272 115. Se luetaan tietysti Asa 115, joka tarkoittaa 50-luvun putkiradiota. Sellaiseen Laine hurahti pikkupoikana. Mies muistaa vieläkin radion tuoksun, joka leijui ilmassa laitteen putkien lämmetessä virityspuuhissa. Siitä alkoi harrastus ja radioiden kerääminen.

Kun kasassa oli noin 40 radiota, oli aika tehdä jotain.

  • Aluksi ajattelin perustaa näyttelyn, mutta sukulaistyttö ehdotti museota, Laine kertoo.

Asian eteenpäin viemiseksi perustettiin tuki- ja kannatusyhdistys. Museon virallisia avajaisia vietettiin toukokuussa, kun Asa Radion syntymästä oli kulunut 90 vuotta. Avajaisissa paikalla oli myös Arvo Sakreliuksen omaisia. He lahjoittivat museoon mm. pari Sakreliukselle kuulunutta tina-kulhoa, joita ei ehditty sulattaa raaka-aineeksi.

Museon tiloissa toimii myös kaksi radioamatööriasemaa.

  • Tänään on pitänyt kiirettä. Teitä ennen täällä kävi kaksi turkulaista, Laine naurahtaa heinäkuisena päivän ja pyytää nimet vieraskirjaan.

Jos vierailija haluaa tehdä pienen lahjoituksen, kolikon voi sujauttaa Asa-matkaradion sisuksiin. Kaikki varat käytetään museon ylläpitämiseen.

ASA-radion lyhyt historia

Arvo Andrea Sakrelius

(s. 23. joulukuuta 1898 – k. 12. tammikuuta 1979). Turkulainen teollisuusneuvos, ASA-RADIO Oy:n perustaja. Hänen isänsä oli pienyrittäjä Johan Sakrelius ja äitinsä Amanda. Hän oli jo koulupoikana kiinnostunut kemiasta, fysiikasta ja sähköopista. Viipurissa asunut sukulainen otti 15- vuotiaan pojan apulaiseksi sähköliikkeeseen. Turkuun palattuaan 17- vuotiaana Sakreliuksella oli sähköasentajan paperit taskussaan. Pian nuorukainen sai sähköliikkeen vastuullisena toimihenkilönä laskea urakkatarjoukset, suorittaa hankinnat ja asennustyöt alaisenaan nelisenkymmentä miestä.

Vuonna 1922, vain vuosi sen jälkeen kun maailman ensimmäinen yleisradiolähetys oli kuultu Pittsburghissa, Yhdysvalloissa, Arvo Sakrelius sai valmiiksi ensimmäisen oman vastaanottimensa. Tämä paristokäyttöinen vastaanotin syntyi vaatimattomasti kotikeittiön työnurkkauksessa ja rakentajansa nimen alkukirjainten mukaan se sai leikkimielellä nimen ASA. Hän oli hellittänyt otettaan sähkömiehenä ja siirtynyt polkupyörien edustajaksi.

Kauppatupa- nimisessä yrityksessä oli ollut tilaisuus tutustua myymälän hoitoon ja kulutustavaroiden myyntiin, kunnes hän perusti Radioliike Arvo Sakrelius- nimisen yrityksen 21. toukokuuta 1927. Vuonna 1930 yritys muutettiin osakeyhtiöksi ja nimeksi tuli ASA RADIO Oy.

Vuonna 1949 Arvo Sakreliukselle myönnettiin teollisuusneuvoksen arvonimi. 1. helmikuuta 1972 yrityksen perustaja Arvo Sakrelius luopui terveydellisistä syistä toimitusjohtajan tehtävistä ja jäi hallituksen puheenjohtajaksi. Hänen jälkeensä tuli toimitusjohtajaksi Tapio Peltonen, joka oli Sakreliuksen vävy. Teollisuusneuvos Sakrelius menehtyi kolmisen viikkoa 80-vuotispäivänsä jälkeen, 12.1.1979. Asan perustaja, kehittäjä ja omistaja oli poissa. Vajaa kaksi kuukautta myöhemmin, 5.3.1979 Asa Radio Oy:n omistajat myivät lähes 52 vuotta perheyhtiönä toimineen Asa Radion Oy Lohja Ab:lle.
Lue ASA historiasta lisää Wikipediasta

Asa Radio 90-vuotta ja ASAmuseon avajaiset

Kuvat: ASAradiomuseo