KOMPPANIARADIO

Ylempi K-radio on mallisarjan 8. radio, s/n: 8/44. Mallikappaleiden valmistusmäärä oli 8, joista 4 tehtiin vaneri- ja 4 alumiinikopalla. Sarja joutui kovaan testiin ja niiden pohjalta ruvettiin suunnittelemaan joukoille radioita kenttäoloihin. Sota kuitenkin päättyi, joten radioitten kehitys ja toimitus peruttiin lopullisesti. Tiedossa ei ole, saatiinko yhtään "valmista" kenttäradiota valmistettua. Ylläoleva poikkeaa alemmasta radiosta ainakin siinä, että vastaanottimessa on 6 putkea alemman 5:n sijaan. Kytkentä on näinollen myös erilainen. Ylläolevassa radiossa on puutteita, mm koppa ja linjaruuvit puuttuvat. CW- avain löytyy, mutta se on vielä kiinnittämättä.

Tämä yksilö on lainassa Sotamuseolta.

Tämä K- radio oli mallisarjan 1. kpl, s/n: 1/44. Komppaniaradion tulevan hankinnan sisältö oli seuraava: Mallisarjan, (8 kpl), kutakin radiota kohti on toimitettava: Lähetin-vastaanotin laatikossaan, paristolaatikko, kuulopuhelin, (tangentilla), kuuloke-kurkkumikrofoniyhdistelmä, ohjausrasia yhdysjohtoineen, 2 kpl heittoantennia, 2 kpl vastapainoa, tankoantenni, 2 kpl heittonarua keloineen, 2 kpl heittopainoa, työkalupussi työkaluineen, sekä varaputkisarja, (yksi kutakin ja 2 kpl DF 22). Virtalähteet: hehkuparisto liikkeellä oltaessa 1 kpl VSBM, kiinteässä käytössä 2 kpl VSBM, uusina rinnan ja pitemmän käytön jälkeen sarjaan kytkettyinä. Anodiparisto: Liikkeellä oltaessa 2 kpl VSB60B tai tehokäytössä 2 kpl 90 V: n erikoisparistoa. Kiinteässä käytössä 2 kpl VSB60B tai tehokäytössä 3 kpl VSB60B. Paristolaatikkoon varataan tila vain kahdelle anodiparistolle. Tehokäytössä kolmas paristo on kojelaatikossa. Koje- ja paristolaatikoissa pitää olla talvea ajatellen paristoille lämpöeristys, 5 mm – 15 mm. Lähettimen ja vastaanottimen tulee toimia vielä 1 V:n hehku- ja 60 V: n anodijännitteellä. Antenni liikkeellä ollessa alumiiniputkista kokoonpantu tankoantenni ja kiinteässä käytössä maastossa heittoantenni ja vastapaino. Liikennemuodot: Yksikanavainen linja tai verkko. Lähetyslaji pääasiassa puhe, (A3), mutta sähkötysmahdollisuus, (A1), kuitenkin varattava. Puhelinlinjaan liittyminen linjaruuvien avulla. Putket: Lähetin: Ohjain DL 21 – vahvistin DLL 21 – modulaattori DLL 21. Jaksolukualue: 2500 – 5000 kj/s. Antenniteho: Säästökäytössä 0,4 W, tehokäytössä 1,3 W, paristojen jännitteen ollessa 1,3 V kennoa kohti. Hehkuvirran kulutus säästökäytössä sähkötyksellä, (1,5 V), 150 mA, puheella 250 mA, anodivirran sähkötyksellä, (120 V), 17 mA, puheella 18 mA. Tehokäytössä hehkuvirta sähkötyksellä, (1,5 V), 250 mA ja puheella 450 mA, anodivirta sähkötyksessä, (180 V), 35 mA ja puheella 38 mA.  Putket: Vastaanotin: Suurjaksovahvistin DF 22 – sekoittaja DK 21 – välijaksovahvistin DF 22 – ilmaisin ja apuvärähtelijä DF 22 – päätevahvistin DF 22. (Lopullisessa tuotannossa piti kaikkien vastaanottimen putkien olla tyyppiä DF 22, mutta sodan päätyttyä peruttiin koko tilaus). Jaksolukualue: 2500 – 5000 kj/s. Herkkyys 2 uV. Laite on 1- kanavainen. Vastaanottimen virrankulutus säästötilassa: A1 ja A3, hehkun ollessa 1,5 V: 250 mA, anodivirta, (120 V): 8 mA. Tehokäytössä A1 ja A3, hehku 1,5 V: 250 mA, anodivirta, (180 V): 8 mA, (etuvastus). Kannettaessa toimivan radion paino, (ilman ohjausrasiaa, kuulokkeita, kuulopuhelinta ja kurkkumikrofonia), saa olla enintään 15 kg.  Koneen runko tehdään alumiinilevystä ja mikäli al- levyjä on varattu riittävästi, voidaan laatikotkin valmistaa kovasta alumiinilevystä. Ko. mallisarjasta varustetaan 4 kpl vaneri- ja 4 kpl alumiinilaatikoilla. Mikäli mahdollista on radiossa koetettava käyttää samoja osia kuin aikaisemmissa pienissä kenttäradioissa, VRK, VRGK, VRFK.

takaisin   alkuun